Mahtavaa, ensimmäinen postaus eetterissä! Tällä videolla näette vilauksen siitä, millanen tyyppi täällä ruudun toisella puolella oikein on. Ihanaa loppuviikkoa kaikille!
-Ruut
Kirjanpitäjillä on alkamaisillaan kiireisin aika vuodesta, sillä useiden yritysten tilikausi vaihtuu vuodenvaihteessa. Meillä Teho-Opistolla alkoi puolestaan nyt tänään virallisesti joululoma. Syyslukukausi keskityttiin Maxi-kurssilla erilaisten tekniikoiden haltuun ottamiseen ja keväällä tullaan syventymään omaan hakukohteeseen syväluotaavammin. Kirjanpidon hengessä ajattelin tehdä itseni kanssa pienen välitilinpäätöksen. Ensin minun on kuitenkin pakko palata lyhyesti viime viikon pääsykoesimulaatioon (lue fiiliksistäni ennen koetta täältä), koska se kuvastaa hyvin tätä saavutettua välietappia.
Luettuani tehtävänannon, ajattelin haasteen olevan hauska. Meille arkkitehtuuria opiskelemaan haluaville esitettiin kaksiulotteinen maalaus, josta piti valita kohta ja esittää se kolmiulotteisena tilana. Aloin heti suunnitella työtä ja yht’äkkiä tuntui, etten osaakaan piirtää perspektiivissä ja hetken pohdin, miten ihmeessä saan visualisoitua visioni. Käytin aikaa luonnosteluun peräti 38 minuuttia, mikä tuntui itsestä pitkältä ajalta. Minulla oli yksinkertainen konsepti ja pohdin, oliko se jopa liian minimalistinen.

2 tuntia 7 minuuttia testin alun jälkeen olin jo pitkällä työni kanssa ja aloitin loppusilauksen tekemisen. 10 minuuttia ennen testin päättymistä katselin työtäni, enkä osannut lisätä siihen enää mitään. Aloin kuvata työtä ja sitten huomasin muutaman pienen asian ja lisäsin ne pikavauhdilla. Aika riitti siis suureksi yllätyksekseni todella hyvin.

Sain juuri palautteen työstäni. Sitä kehuttiin näkemykseltään rohkeaksi, tyylitellyksi ja heijastavista pinnoista tuli kiitosta. Kehittäväksi kritiikiksi sanottiin, että sommitelmaa voisi hioa siltä osin, että jokin elementeistä olisi lähempänä katsojaa. Työ ylsi omien töideni kärkijoukkoon. Tästä olenkin erityisen iloinen: pystyin suorittamaan omalla tasollani pienen paineen alla. Heti kun palautin työni, olin sitä mieltä, ettei se ole kaikista parhain toteutukseni, mutta se on tyylikäs. Kesällä ennen kurssin aloitusta en olisi kuuna päivänä yltänyt tällaiseen suoritukseen. Ilmaisuni oli hyvin haparoivaa, enkä saanut tyylikästä aikaan, en sitten millään. Ja nyt, vaikka hetken tehtävän alussa tuntui, että mikään taito ei ole hallussa, onnistuin näinkin hyvin. Parempaa joululahjaa en olisi osannut toivoa; toivoa nimittäin. Tämä luo uskoa tulevaan ja siihen, että saatan pystyä jopa pääsykokeissa ilmaisemaan itseäni vahvasti. Tässä kun vielä muistaa sen, että minulla on kokonaiset viisi kuukautta aikaa treenata ammattilaisten rautaisessa ohjauksessa.

Oma pääoma:
+ osaan visualisoida ajatuksiani hyvin
+ oma tyyli on lähtenyt kehittymään
+ olen ottanut itselle entuudestaan täysin uusia tekniikoita haltuun (quashit, lyijykynä-, tussi-, paperi-, puutikku- ja rautalankatekniikat)
+ viikkorytmini on pitänyt hienosti kutinsa
+ tekemiseni on nopeutunut noin puolella alun harjoitustöiden tekemisestä
+ olen hypännyt monella tapaa pois omalta mukavuusalueeltani (opin jopa visualisoimaan graffiteja!)
+ etäkurssi on ollut täydellinen valinta elämäntilanteeseeni ja se on tuonut valtavasti iloa (lue postaukseni aiheesta täältä)
+ olen saanut onnistumisten lisäksi epäonnistua ja oppia virheistä turvallisessa, kehittävässä ympäristössä (lue isoimmasta mokastani)
+ tapaamani uudet ihmiset ovat inspiroineet tekemään töitä unelman eteen (yksi heistä on Fanni Schildt, jota sain haastatella)
Olen itselleni velkaa:
– jatkamisen samaan malliin ja itseasiassa jatkuvan petraamisen
– itseluottamuksen kasvattamisen
– tekniikoiden hiomisen
– lisätehtävien tekemisen, jotta harjoitusta kertyy monipuolisesti
– arkkitehtimatematiikan haltuun ottamisen
Tätä tekemiseni tasetta katsoessa todettakoon tuloksen olevan reilusti ylijäämäinen ja uuteen tilikauteen voi suunnata iloisin mielin. Syksyn tulos on sen verran lupaava, että kevääseen kannattaa investoida rohkeasti lisää aikaa (ja siis aina unelmien eteen kannattaa, vaikka ne tuntuisivat miten kaukaisilta tahansa!), sillä harjoitteluun käytetty aika maksimoi varmasti onnistumisprosentin pääsykokeissa. Kiitos Teho-Opistolle tästä mahdollisuudesta käydä Maxi-etäkurssia ja saada jakaa tätä matkaa blogissa. Kiitos kaunis sinulle, joka kuljet matkassa mukana. Jos et ole jo Teholla, ehkä nähdään siellä pian? 😉 <3: Iina C.

Jos minulla olisi joulukalenteri, huomenna avaisin luukun, jossa saisin erityistehtävän: ota osaa Teho-Opiston pääsykoesimulaatioon. Tällä viikolla me kaikki Tehon maxi-kurssilaiset saamme nimittäin osallistua kolmen tunnin mittaiseen harjoitukseen, joka pyrkii simuloimaan pääsykoetehtävää. Täytyy myöntää, että se tuppaa hieman jännittämään. Vaikka kyseessä on tavallaan vain harjoitus muiden joukossa, eroaa se muista tehtävistä siinä, että nyt ei katsella referenssitöitä tai tarkasteta työtä tehdessä, miltä jokin asia oikeasti luonnossa näyttää. Sen sijaan testataan, mitä pystyy luomaan itsenäisesti annetussa ajassa. Haluaisin onnistua, mutta pohdituttaa, miten pitkälle siivet kantavat tässä vaiheessa. Olen iloinen, että näitä harjoituksia tehdään jo nyt, noin puoli vuotta ennen varsinaista h-hetkeä, sillä tässä on vielä hyvin aikaa treenata.
Viime keväänä monet luovien alojen pääsykokeet olivat koronatilanteen vuoksi verkossa; arkkitehtuurin ja muodin tosin ei. Toivon koko sydämestäni koronatilanteen päättymistä, mutta pääsykoe olisi ihana suorittaa etänä itse valitsemastaan paikasta käsin. Pääsykoetilanne olisi siten hitusen rennompi. Ajatukset eivät harhailisi siinä, olenko muiden tahdissa tai miten monta osallistujaa pääsykokeissa on mukana ja millaiset ovat prosentuaaliset mahdollisuuteni päästä sisään kaiken ympäröivän lahjakkuuden keskeltä – keskittyisin täysillä vain omaan tekemiseen. Toisaalta, luulenpa, että etäpääsykokeissa jännittäisin, toimiihan tekniikka varmasti, jottei kaikki harjoittelu valuisi hukkaan teknisten haasteiden vuoksi. Puolensa ja puolensa kaikella.
Nuorempana olin joissakin pääsykokeissa, missä menin ihan kipsiin. Jotta niin ei kävisi enää, näen itselleni kaiken mahdollisen henkisen valmistautumisen tärkeänä. Siksi nämä pääsykoesimulaatiot inspiroivat. Keväällä juuri ennen pääsykokeita edessämme on vielä laajemmat pääsykoesimulaatiot. Mikäli koronatilanne on laantunut ja pääsykokeet pidetään yliopistolla, osallistun paikan päällä tuolloin Teho-Opiston pääsykoesimulaatioonkin vaikka käynkin Maxi-etäkurssia. Ammattiurheilijat tekevät paljon mielikuvaharjoituksia, miksen minäkin?! Pääsykoesimulaatiossa voin kuvitella itseni pääsykoetilanteeseen.
”Mielikuvaharjoittelulla voidaan parantaa myös itsetuntoa ja itseluottamusta, joiden tärkeys korostuu etenkin kisasuorituksen aikana,” kommentoi urheilupsykologi Tuomas Grönman Suomen Taitoluisteluliiton blogissa.
Huomenna siis taitoni menevät tositestiin.
Jännittävin terkuin, Iina C.
Olipa viikko! Oli pientä väsymystä ja ajanpuutetta ilmassa, mutta first things first. Olen päättänyt, että priorisoin tämän kurssin ja harjoittelemisen korkealle. Siksi pyrin kovasti siihen, että joka viikko saisin kotitehtävän palautettua ajallaan. Itseasiassa minulla on sellainen strategia, että yritän tehdä kaksi tehtävää viikossa. Laadin ensimmäisenä työn, johon panostan vähän enemmän. Ensimmäisellä työllä pyrin niin hyvään lopputulokseen kuin vain pystyn. Toisen työn teen testimielessä. Testaan siinä tarkoituksella jotain ja katson, millaista kritiikkiä työ saa osakseen.
Viikon teema oli skissaustekniikat. Minulla on haasteena pysyä vielä kolmen tunnin aikarajassa, joten nyt päätin lähestyä kotitehtävää siten, että pakottauduin keksimään kotitehtävän idean vartissa. Sitten luonnostelin ja lähdin toteuttamaan. Tehtävässä pyydettiin suunnittelemaan messuosasto ja sen pohjapiirros. ”Ajattele ISOSTI, esitä ydinajatus selkeästi ja tee se tyylikkäästi”, toitotin itselleni. Viime viikolla piirsin oppimismielessä toista kotitehtävän tiloista pitkälti mallin pohjalta, nyt halusin yrittää luoda tilan ja sen muodot ihan itsenäisesti.
Kurssilla on painotettu, että kannattaa haastaa itseään ideointivaiheessa. Ensimmäisenä mieleen tuleva idea saattaa olla turhan geneerinen ja työ ei välttämättä erotu edukseen. Olen viime päivinä pohtinut, miten esittää vettä kauniisti. Ehkäpä siitä syystä ensimmäinen mieleeni tullut idea oli suunnitella jokin sellainen palvelu, jossa vesi olisi elementtinä mukana. Ollaan kyhätty miehelle etätyöpistettä ja siitä inspiroituneena mieleeni nousi ajatus esteettisestä ja uudenlaisesta etätyöpisteestä. Miten rauhoittavaa ja inspiroivaa olisikaan tehdä töitä akvaarion sisällä!
Kysyin itseltäni, tuleeko tästä ideasta toistoa. ”Tuskinpa”, totesin ja ryhdyin tekemään nopeita luonnoksia. Minulla oli vesiselvä visio, miltä messuosasto ja tuote itsessään näyttäisi. Kun otin kynän käteen, iski epätoivo. Ymmärsin, etten osaa piirtää pyöreitä muotoja perspektiivissä. Kurssilla käsitellään perspektiiviä syväluotaavammin kevät-puoliskolla. Olen yrittänyt itse opiskellen YouTubesta kehittyä perspektiivin piirtämisessä, mutta hoksannut, ettei niistä perusteellisimmissakaan ole selitetty ihan kaikkea auki. Tällä hetkellä minulla menee suhteettoman kauan aikaa kotitehtävien kanssa perspektiiviä tuumaillessa, mutta voi olla, että tämä painiskelu on vaivanarvoista ja syväopin vielä perspektiivin salat. Perspektiivit ovat kuitenkin onneksi ihanan loogisia.

Olin umpikujassa, mutta päätin vain alkaa piirtää ideaani auki vaikkei pyöreiden muotojen perspektiivi ihan oikein menisikään. Niinhän se olisi pääsykokeessakin; jostain olisi lähdettävä pikaisesti liikkeelle kellon tikittäessä tasaisesti eteenpäin. Kotitehtävissä nostan myös omaa rimaani tietoisesti aina ylöspäin, jotta oppisin mahdollisimman paljon. Tähän tehtävään sopi mielestäni upeasti musta paperi ja kaivoin naftaliinista värikynät. Oli hauska huomata, että värikynillä työskentely sujui yllättävän hyvin.
Toinen mieltäni kovasti askarruttava asia on ihmisten esittäminen. Miten realistiselta ihmisten tulee näyttää arkkitehtuurin pääsykokeissa? Ihmisten piirtäminen ei ole vahvin osa-alueeni, mutta messutuotteen avaaminen tarvitsi ehdottomasti sen, että näytti, miten työpistettä käytetään. Päädyin esittämään ihmisen ääriviivojen avulla. Kun taapero näki piirustuksen ja kysyi: ”Työskenteleekö tuo läppärin kanssa?”, ajattelin, että hahmo läpäisi juuri parhaan testin. Lisäsin myös messuhallin uloskäynnin lähelle muutaman mittakaavahahmon, jotta tilantuntu kasvaisi.
Kun työ oli viittä vaille valmis, tein hetken jotain muuta ja palasin sitten uudelleen sitä katsomaan. Olen huomannut, että hetkeksi katseen kohdistaminen johonkin toisaalle, auttaa tarkastelemaan työtä paremmin. Pistin merkille, että etummaisen kaaren alaosa näytti kummalliselta. Siinä oli selkeästi perspektiivihäikkä. Pohdin kuumeisesti, miten ihmeessä se tulisi korjata. Muistin perspektiivivideoista nähneeni, että kaikki muodot voi piirtää neliöiden tai suorakaiteiden sisälle. Silloin ne on helpompi saada menemään perspektiivissä oikein. Niinpä tein ihan kevyesti lyijykynällä suorakaiteen ja koin ahaa-elämyksen. Hetkessä perspektiivivinouma oli korjattu ja työ näytti sopusuhtaisemmalta.
Tällä hetkellä maanantai-illat ovat odotettuja, sillä silloin me Maxi-etäkurssilaiset saamme videomuotoisen kritiikin kotitehtävistä. Paikan päällä kurssilla käyvät saavat kritiikin puolestaan oppitunneilla. Kaikki kritiikit ovat olleet superhyviä, sillä jokainen opettaja on luonut hetkestä levollisen. Töiden äärelle todella pysähdytään, niitä tulkitaan ja tarkastellaan pieteetillä. Ihan jokaisen työn ansioita nostetaan esiin ja ammattimaisin ottein ohjataan eteenpäin kehittymisen polulla. Itse Tehon kurssia harkitessa pohdin, minkälaisia kritiikit oikein ovat ja ajattelin, että tämä saattaisi kiinnostaa myös sinua. Haluaisitko kurkata, millaisen kritiikin sain messutyöstäni? Pääset katsomaan videon tästä (huom: videolla esiintyviltä Tehon opettajilta saatu lupa julkaisemiseen):
Täällä on pienet jamit käynnissä! Siis nyt on kolmas kurssiviikko ja sain vitosen kotitehtävästä! Tuntuu ihan mielettömän rohkaisevalta. Toivo on voimavara, joka kannattelee. Tietenkään kurssilla pärjääminen ei takaa opiskelupaikkaa, koska itse kokeessa voi tapahtua mitä mystisempiä asioita. Ja tämä yksittäinen työ oli vain yksi muiden töiden joukossa – en tosiaankaan pärjää kaikissa tehtävissä näin hyvin. Näen tämän niin, että vain kovasti harjoittelemalla arkkitehtuurin opintojen ovet voivat avautua minulle.
Avainroolissa on säännöllinen harjoittelu. Kurssin arvosanoilla ei ole kovin suurta merkitystä kunhan vaan oppii saamastaan kritiikistä ja osaa sen pohjalta tehdä vastaavan tehtävän pyydettäessä seuraavalla kerralla paremmin. Arvostan sitä, että kurssin opettajat antavat myös lähes poikkeuksetta kehitysideoita 4,5-5 saaneisiin töihin kuten tähänkin messuosastoon. Aina on varaa kehittyä ja juuri tällainen rakentava kritiikki on parasta, mitä voi saada. Oli oma lähtötaso ihan mikä tahansa, koen, että eri luovien alojen ammattilaisten antama kritiikki vie kehittymisessä eteenpäin ja se auttaa unelman saavuttamisessa. Kritiikki on myös hyvä paikka testauttaa, miten oma visio on ymmärretty. Toisinaan opettajat löytävät töistä ihan uusia ulottuvuuksia ja se on hurjan mielenkiintoista!
Kiitos kun olet matkassa mukana! <3
Iina C.
Luovien alojen pääsykokeille on tavallista, että samantyyppiset pääsykoetehtävät toistuvat vuosittain pienellä twistillä. Kaikki Teho-Opiston kurssitehtävät onkin kehitetty aikaisempien vuosien ennakko-ja pääsykoetehtävien pohjalta. Tekemällä kaikki tehtävät, saat vankan rutiinin pääsykokeisiin ja opit ymmärtämään mitä eri alojen pääsykoetehtävissä haetaan.
Rutiinin ja tekemisen lisäksi saat kursseilla korvaamatonta henkilökohtaista ohjausta ja ammattilaisten kommentteja oman tekemisen kehittämiseksi. Maksimoi mahdollisuutesi onnistua pääsykokeissa ilmoittautumalla kurssillemme!
Netta Kuosmanen haki viime keväänä kolmeen kouluun ja sai kaikki hakemansa opiskelupaikat eli arkkitehtuurin ja kaksi sisustusarkkitehtuurin opiskelupaikkaa. Onko sinulla visuaalisten alojen pääsykokeet edessä ja mietit milloin ja miten sitä lähtisit tavoittelemaan? Tiedätkö mitä, nyt olet oikeassa paikassa: lue kolminkertaisen onnistujan Netan vinkit alta!
Lojuuko taidetarvikkeesi pölyisenä kaapinpohjalla vai sauhuaako kynäsi vielä edellisestä piirrustuskerrastasi? Olipa lähtökohtasi kumpi tahansa, on silti erittäin tärkeää aloittaa pääsykoeharjoittelu ajoissa, sillä rutiini ja itseluottamuksen kasvattaminen kantaa pitkälle pääsykokeissa. Koin itse ensimmäisellä hakukerralla suuren pettymyksen ja jäin kokonaan ilman opiskelupaikkaa. Vahingosta viisastuneena tein muutoksia omaan harjoitteluuni ja ero aikaisempaan oli dramaattinen – viime keväänä sain kaikki kolme hakemaani opiskelupaikkaa!

Haluan nyt jakaa opit kokemuksistani teille ja tässä vinkit tuleviin harjoitteluihin:
Etsi siis itsellesi oikea aika aloittaa pääsykoeharjoittelu. Älä koskaan vertaa itseäsi muihin. Jotkut toiset tarvitsevat enemmän aikaa harjoitteluun kuin toiset, ja se on ok! Ole sinnikäs ja harjoittele. Kova työ tuottaa tulosta ja se on useasti todettu Teholla!
~Netta
Kuka vaan voi onnistua, joka on valmis tekemään töitä unelmiensa opiskelupaikan eteen! Sisäänpääsyn todennäköisyys kun korreloi suoraan harjoittelun määrään. Pitkällä kurssillamme lähtötasollasi ei ole merkitystä, sillä harjoittelemalla ahkerasti ehdit nostaa osaamisesi, vaikka nollasta pääsykoetasolle.
Tutustu kursseihimme ja tule mukaan treenaamaan itsesi huippukuntoon ennen luovien alojen hakua ja pääsykokeita. Kannattaa olla nopea, sillä suositut ryhmät täyttyvät aikaisin. Varmista paikkasi tänään!
Tätä hetkeä olen odottanut kuin kuuta nousevaa: tietoa siitä, millä tasolla tekemiseni on tällä hetkellä. Tehon Maxi-kurssilla voi palauttaa viikottain joko yhden tai kaksi kotitehtävää tarkastettavaksi ja lisäksi pienempimuotoisia pikatehtäviä. Käyn Maxi-kurssin etäversiota ja meille etäkurssilaisille palaute eli kritiikki annetaan videon kautta. Videolla opettajat käyvät läpi kaikkien ajallaan palautettujen töiden ansioita sekä antavat vinkkejä, mitä töissä voisi mahdollisesti kehittää. Työt saavat lisäksi arvosanan asteikolla 1-5.
Katselin kesällä arkkitehtikoulutusohjelman sisäänpääsytilastoja ja havaitsin, että suorittamisen tulisi olla pääsykokeissa vähintään noin 3,5-4 tasolla, jotta opiskelupaikka avautuisi. Kirjoitin kritiikki-päivän aamuna itselleni ylös, mitä mieltä olisin mistäkin arvosanasta. Ykkönen olisi katastrofi ja herättäisi kysymyksen, mitä tästä vuodesta tulee. Onko minusta tähän? Arvosana kaksi olisi pettymys, sillä olin nähnyt tehtävien eteen kuitenkin vaivaa. Kolmonen olisi ihan hyvä arvosana ja tuntuisi, että siltä tasolta olisi hyvä ponnistaa eteenpäin ja lähteä kehittymään. Arvosana neljä herättäisi varmastikin reaktion: ”Ohhoh, näinkö hyvin pärjäsin?!” Töitäni katseltuani näin niissä kehitettävää, joten arvosanaa viisi ei tarvitse edes käydä läpi. Minulla ei ollut aavistustakaan omasta tasosta, mutta pakotin itseni heittämään hapuilevan itsearvionnin. Arvioin varovasti olevani kotitehtävieni perusteella noin tasolla 3,5.
Päivitin koko kritiikkipäivän verkkoalustaa kurkistaakseni, olivatko kritiikkivideot saapuneet. Illalla ne tulivat ja aloin katsoa palautteita – tottakai ihan välittömästi.
Ajattelin esitellä tässä yhteydessä teille työn, jossa on enemmän kehitettävää. Tehtävänanto oli:
HETKEÄ ENNEN..
Piirrä kuva hetkestä juuri ennen kuin jotain tapahtuu.
Toteutus: Piirtäen lyijykynällä A3-arkille. Työskentelyaika 3 h.
Arviointiperusteet: Aiheen käsittely ja idean välittäminen, tapahtuman kuvaaminen, tunnelma

Työstäni saama palaute:
+ Kiinnostava katselukulma ja hyvä esitys tilasta, hieno valon hohde ikkunasta, hyvät varjostukset
– Työ kaipaisi vielä aavistuksen verran enemmän kontrastia, pientä hiomista perspektiiviin
Ja arvaatteko arvosanan? 3,5. Tämä antaa todella toivoa tulevasta. Kerroinkin ensimmäisessä blogipostauksessani, etten ole piirtänyt tai maalannut kunnolla kymmeneen vuoteen. Koen, että minulla on vielä paljon tekemistä kipuamisessa sille visuaalisen viestinnän tasolle, jolle haluan yltää. Ote on vielä jokseenkin haparoivaa, mutta yllätyksekseni ihan jok’ikinen piirros tuntuu vievän tekemistä eteenpäin. Se tunne kun saa ylittää itsensä, on kerrassaan mahtava!
Itsensä ylittämisestä puheen ollen… toinen kotitehtävistäni sai arvosanan 4,5. Aikamoista! Kyllä iso onnentunne läikähti syvällä sisimmässä kun kuulin tuon arvosanan. Tiedostan, että kurssin aikana tulee varmasti huonompiakin arvosanoja ja on oikein ok epäonnistua nyt, jottei niin kävisi pääsykokeissa. Joissakin asioissa minussa on perfektionistin vikaa… tähän tekemiseen suhtaudun kuitenkin niin, että jos keväällä tekemiseni olisi vahvaa nelosen tasoa, olisin todella iloinen. Silloin minulla olisi hyvät eväät pääsykokeisiin ja jokseenkin realistinen mahdollisuus saavuttaa unelmieni opiskelupaikka. En yritä kehittyä parhaaksi, mutta riittävän hyväksi. Erityisesti itselleni. Olisi huippua pystyä jättämään pääsykoetehtävät tuntien, että olin onnistunut visualisoimaan asiat siten kuin ne visioin. Tärkeintä lienee nyt, että oppisi kehittämään oivaltavia ideoita, omaperäisiä lähestymiskulmia ja eri tekniikat olisivat kiitettävästi hallussa.
Tässä kaikessa Tehon valmennuskurssilla oleminen auttaa suunnattoman paljon. On hassua kun yht’äkkiä arkkitehdin ammatin tavoittelu sai vahvemman perustan ja mieleen alkoi hiipiä usko, että unelman saavuttaminen voi oikeasti olla mahdollista. Edessä on paljon, paljon työtä, mutta bring it on! Kiitos kun olet matkassa mukana!
Huojentunein ja toiveikkain fiiliksin luonnosvihkon pariin palaten, Iina C.
Pääsykokeisiin valmistautuminen on raskas prosessi ja välillä voi tuntua, ettei itse tiedä mitä töissään voisi enää parantaa. Töitään kannattaakin rohkeasti näyttää muille, sillä subjektiivisen arvioinnin saaminen on ensisijaisen tärkeää kehittymisen kannalla. Teho-Opiston valmennuskursseilla saat jatkuvasti ammattilaisten palautetta töistäsi, jonka avulla kehityt harppauksin. Aloita matkasi kohti unelmien opiskelupaikkaa Teho-Opiston tukemana!
Tehon maxi-etäkurssin ensimmäinen opetusvideo ilmestyi maanantaina puoliltapäivin ja katsoin sen innostuneena välittömästi. Siitä se kurssi starttasi: 20 minuutin videolla annettiin perehdytys lyijykynätekniikkaan. Opetuksessa hyvä muistutus oli valöörit sekä esimerkein havainnollistettuna se, miten suuri merkitys kontrastin luomisella on.
Pohdin kovasti ennen kurssin alkua, miten etäkurssi teknisesti toteutettaisiin. Olin positiivisesti yllättynyt selkeästä alustasta, josta löytyvät teemoittain luennot, pikatehtävät, kotitehtävien toimeksiannot sekä niiden vinkki- että kritiikkivideot. Meillä kurssilaisilla on lisäksi oma suljettu Facebook-ryhmä, jossa voi saada vertaistukea.

Itse toimin parhaiten paineen alla ja viimeistelen usein tehtävät viime metreillä. Nyt kokeilin kuitenkin uudenlaista lähestymistapaa: tein ensimmäisen tehtävän maanantai-iltana ja toinen kotitehtävä valmistui torstaina. Dead line palautukselle on sunnuntaina. Ajattelin, että voisin katsella töitä ja tehdä tarvittavia pieniä viilauksia. Tehtäviin oli asetettu aikarajaksi kolme tuntia per tehtävä. Nämä ensimmäiset työt menivät kyllä hieman sen yli ja vaikka nyt töitä katsellessa tuntuu, että yhtä sun toista voisi vielä viilata, päätinkin olla tekemättä niin, sillä ei pääsykokeissakaan pysty loputtomiin korjailemaan töitään. Tarkoitus myös on, että noin kuukauden kuluttua laitan oikeasti herätyskellon soimaan ja noudatan minuutin tarkasti aikarajoja. Näin opin piirtämään nopeammin. Annan kuitenkin itselleni noin kuukauden armonaikaa, sillä piirustustaitoni ovat vielä pahasti ruosteessa ja ne pitää herätellä hellästi eloon.
Yllätyksekseni ensimmäisten tehtävien tehtävänannot olivat yllättävän laveat ja yleispätevät. Olin iloinen, että olin harjoitellut kesän ajan YouTubesta löytämieni videoiden avulla eri perspektiivejä sekä perehtynyt hieman erilaisiin tekniikoihin. Toisaalta laaja tehtävänanto antoi mahdollisuuden lähteä yrittämään itselle haastavia asioita. Tein molemmista ensimmäisistä harjoitustehtävistä tilat. Toisen kuvasin alhaalta ylöspäin ja toisen ylhäältä päin. Helpompi olisi ollut piirtää yhden pakopisteen kuva suoraan edestä, mutta halusin lisätä itselleni vaikeuskerrointa heti aluksi, jotta oppisin tulevasta kritiikistä mahdollisimman paljon.
Vatsanpohjassa myllertää odottaessani ensimmäistä kritiikkiä. Jännittää saada selville oma lähtötaso. Kritiikin saatuani palaan kertomaan tunnelmat tännekin.
Ensimmäisen maxi-etäkurssiviikon fiiliksiä päivitteli Iina C.
Luovien alojen pääsykokeille on tavallista, että samantyyppiset pääsykoetehtävät toistuvat vuosittain pienellä twistillä. Kaikki Teho-Opiston kurssitehtävät onkin kehitetty aikaisempien vuosien ennakko-ja pääsykoetehtävien pohjalta. Tekemällä kaikki tehtävät, saat vankan rutiinin pääsykokeisiin ja opit ymmärtämään mitä eri alojen pääsykoetehtävissä haetaan.
Rutiinin ja tekemisen lisäksi saat kursseilla korvaamatonta henkilökohtaista ohjausta ja ammattilaisten kommentteja oman tekemisen kehittämiseksi. Maksimoi mahdollisuutesi onnistua pääsykokeissa ilmoittautumalla kurssillemme!
Ensin oli haave.
Niin kauan kuin muistan, olen suositellut arkkitehdin ammattia ympärilläni oleville visuaalisesti ja matemaattisesti lahjakkaille henkilöille. Olen ihannoinut ajatusta siitä, miten arkkitehdin ammatissa pääsee vaikuttamaan ympäristöön ja luomaan uutta. Suunnittelemaan tiloja, jotka vaikuttavat ihmisten elämään. Itselle ammatti ei ole kuitenkaan ollut realistinen vaihtoehto, sillä en ole luonnonlahjakkuus matematiikassa. Tästä näkökulmasta katsottuna onkin hauskaa, että opiskelin kuitenkin liiketalouden tradenomiksi ja teen työkseni johtotason tehtäviä, joissa pyöritän sujuvasti yhtälöitä ja kehitän taloudellisia tunnuslukuja.
Tänä kesänä näin edesmenneen, kenties aikamme tunnetuimman naisarkkitehdin, Zaha Hadidin töitä Instagrammissa. Ennennäkemätön muotojen käyttö ja taidokkaat toteutukset jäivät pyörimään mieleeni useiksi päiviksi. Löysin itseni tuijottelemasta kuvia kerta toisensa jälkeen. Ihastuksesta huokaillen ja syvästi inspiroituneena kysyin itseltäni, olisiko minustakin arkkitehdiksi. Ensimmäistä kertaa aloin selvittää perinpohjaisesti, mitä sisäänpääsy opintoihin vaatisi. Ilokseni huomasin, että matematiikan kokeen rooli oli muuttunut pienemmäksi ja aikaisempien vuosien kokeita laskiessa havaitsin, että minulla olisi hyvät mahdollisuudet läpäistä matematiikan koe. Kävin myös arkkitehtikoulutuksen kurssikuvaukset läpi ja matematiikan painoarvo oli ihan eri tasolla kuin olin aina kuvitellut. Koulussa minulla oli kuvaamataito 10, mutta lukiossa en valinnut valinnaisia kuviksen kursseja, enkä ole juurikaan tiloja koskaan piirtänyt. Kaiken kukkuraksi en ole taiteillut kunnianhimoisesti kymmeneen vuoteen. Tuntuu, että mieli on täynnä mitä monimuotoisempia luovia visioita, mutten osaa visualisoida niitä. Olisiko minusta siihen kuitenkin, pohdin.
Valoisina kesäisinä öinä katsoin YouTubesta arkkitehtien how to -luonnosteluvideoita. Instagrammin algoritmi syötti minulle kiihtyvällä tahdilla arkkitehtoonisia kuvia. Kuva kuvalta, ajatus ajatukselta tulin vakuuttuneemmaksi siitä, että minun kannattaisi yrittää alanvaihdosta. Näin kolmekymppisenä minulle jäisi aikaa toimia arkkitehtina arviolta reilu kolmisenkymmentä vuotta. Jäin kauppakorkeakoulun maisteriohjelmasta yhden pisteen päähän valmistuttuani tradenomiksi. Tuolloin työmaailma imaisi minut vauhdilla mukaansa, mutta olen ajatellut uudelleen maisteriopintoihin hakemista heti sopivan sauman tultua. Ajatus siitä, että aion jatkaa opiskelua, antoi hyvin tilaa sille, että uskaltauduin nyt miettimään ihan uutta tutkintoa.
Samaan aikaan tuntui, että yksin harjoittelemalla unelma arkkitehtiopinnoista jäisi saavuttamatta. Ryhdyin kartoittamaan valmennuskurssivaihtoehtoja. Nopeasti minulle selvisi, että Teho-opiston kurssien kautta sisäänpääsyprosentit olivat poikkeuksellisen hyvät. Kirjoitin Teho-opiston perustajalle Sinille sähköpostia ja kyselin kursseista käytännön kysymyksiä. Ilahduin saadessani ystävälliset vastaukset nopeasti. Kirjoittelin myös Instagrammin kautta Tehon entisen bloggaajan, Netan, kanssa ja vakuutuin, että Tehon maxi-etäkurssi olisi sopiva minulle.

Päätin, että alkaisin viikoittain päivittämään Instagramiin valmistautumistani pääsykokeisiin. Ajattelin, että se rytmittäisi hyvin tekemistä ja pieni itse luotu julkinen paine saisi minut ponnistelemaan haaveen eteen entistä uutterammin. Sitten kävi onnenkantamoinen: huomasin, että Teho-opisto etsii bloggaajia, jotka osallistuisivat valmennuskurssille ja kirjoittaisivat kokemuksestaan matkalla kohti pääsykokeita. Hain mukaan ja suureksi ilokseni minut kutsuttiin 2020-2021 bloggaaja-trioon. Iso kiitos tästä kunniasta Tehon tiimille. Samaan syssyyn haluan kertoa, että Tehon tiimi on painottanut arvostavansa aitoa sisältöä ja mahdollinen kritiikki valmennuskurssia kohtaan otetaan lämmöllä vastaan siinä missä positiivinenkin palaute. Luvassa on siis aitoja, rehellisiä fiiliksiä niin kurssikokemuksesta kuin koko tästä polusta kohti ensi kevättä.
Joku viisas on sanonut, että jos jostakin pystyy haaveilemaan, sen pystyy myös toteuttamaan. Tähän tahdon uskoa enemmän kuin koskaan aikaisemmin ja tehdä täysin palkein töitä haaveen saavuttamisen eteen. Tervetuloa matkaan mukaan!
Iloisin ja päättäväisin terkuin, Iina C.
Pääsykokeisiin valmistautuminen on raskas prosessi ja välillä voi tuntua, ettei itse tiedä mitä töissään voisi enää parantaa. Töitään kannattaakin rohkeasti näyttää muille, sillä subjektiivisen arvioinnin saaminen on ensisijaisen tärkeää kehittymisen kannalla. Teho-Opiston valmennuskursseilla saat jatkuvasti ammattilaisten palautetta töistäsi, jonka avulla kehityt harppauksin. Aloita matkasi kohti unelmien opiskelupaikkaa Teho-Opiston tukemana!
Tehon apuopettajat Jenna Mäkäräinen ja Elisa Ruuska tietävät hyvin omakohtaisesta kokemuksesta, millainen urakka luovien alojen pääsykokeisiin valmistautuminen on. He tuovat Teholle myös uusimmat tuulahdukset luovien alojen opinnoista. Lue miten Tehon apuopettajat valmistautuivat itse aikoinaan pääsykokeisiin ja millaiset opinnot ovat olleet!
Yksi Tehon ihanista apuopettajista on Aalto-yliopistossa sisustusarkkitehtuurin kandiaan viimeistelevä Jenna Mäkäräinen. Tilat, printit ja tekstiili ovat aina kiehtoneet Jennaa ja opiskelu luovilla aloilla on ollut hänen haaveensa. Jenna on myös aina harrastanut kuvataiteita. Pääsykokeet tulivat Jennalle tutuksi hänen hakiessaan kolmesti Aallon sisustusarkkitehtuuriin.
Jenna: ”Ensimmäisellä hakukerralla koko pääsykokeisiin valmistautumisprosessini oli aika kaaottinen enkä ollut pitkään aikaan piirtänyt tai maalannut mitään. Muistan, että pääsykokeisssa piti tehdä sielunsäilytin 3D-muodossa ja tein siihen pilleistä himmelin. Oon vieläkin sitä mieltä, että se oli hieno, vaikka sillä ei ollutkaan minkäänlaista kontekstia. Otin sen vähän kuin taideterapiana ja pidin hauskaa pääsykokeissa. Seuraavana vuonna suhtauduin pääsykokeisiin vakavammin ja pääsinkin varasijalle. Kolmantena vuonna kävin Tehon Maxi-kurssin ja pääsin Aallon sisustusarkkitehtuuriin muistaakseni toiseksi parhaimmilla pisteillä.
Oma kompastuskiveni ekoihin pääsykokeisiin valmistautuessa oli, että alkaa vilkuilla sitä vierustoveria tai matkia, jotain mitä sä et ite oo. Opettajana uskon täysin siihen, että me opitaan 80 prosenttia ja vaan ne loput 20 prosenttia on luovuutta. Me voidaan oppia yllättävän paljon asioita, joita me ei edes tiedetä osaavamme. Kaikkien ei tarvitse olla kouluun hakiessa Leonardo Da Vincejä vaan ne ihan peruspalikat eli perspektiivi ja käsitys tehtävänannoista on hyvä olla hallussa. Kannattaa myös tutustua edellisen vuoden pääsykokeisiin ja kehitellä sitä omaa tyyliä ja miettiä, mitä itse haluaa toteuttaa. Kannattaa myös tutustua uusiin oman alan juttuihin.
Sisustusarkkitehtuurin opinnoissa parasta on se, että oppii tosi paljon koko sisätilojen monipuolisuudesta ja mahdollisuuksista. Tykkään myös ite ihan hirveesti tilasuunnittelusta ja värien käytöstä. Väri, valo ja varjo ja miten me luodaan niitä tilassa on ihan mielettömän upeeta. Sisustusarkkitehtuurin opinnot käynnistyivät mukavilla ja melko kevyillä tilasuunnittelun opinnoilla ja samalla tutustuttiin tiloihin taiteen kautta. Alussa oli myös erilaisia taidekursseja. ”
Toinen Tehon ihanista apuopettajista on Tampereen teknillisessä yliopistossa neljännettä vuottaan arkkitehtuuria opiskeleva Elisa Ruuska. Elisa on ollut aina kiinnostunut rakennusten tiloista ja piirrellyt paljon. Arkkitehdin ura on ollut hänen haaveenaan ihan pienestä pitäen ja Elisa pääsikin arkkitehdin opintoihin kolmannella hakukerrallaan.
Elisa: ”Arkkitehtuurin opintoihin haku oli pitkä ja monivaiheinen prosessi. Kävin itsekin aikoinani Tehon valmennuskurssin, jolla opin kohtaamaan ne omat heikot kohdat ilman mitään stressiä itse pääsykokeissa. Kurssilta sain itsevarmuutta ja uskallusta tehdä omanlaisellani tyylillä. Valmistaudin itse pääsykokeisiin tekemällä laajasti erilaisia tehtäviä ja siitä kyllä oppi tosi hyvin.
Opintojen ekana vuonna oli paljon erilaisia taide- ja suunnittelukursseja, historiaa, filosofiaa sekä kieliä. Nyt opintojen loppupuolella on korostunut suunnittelukurssit, joilla ollaan tehty projekteja yksin ja ryhmässä. Parasta arkkitehtuurin opinnoissa on ollut, että niistä innostuu aina vain enemmän ja enemmän mitä pitemmälle pääsee koulunkäynnissä ja alkaa ymmärtää mitä kaikkea osaamisellaan voi tehdä. Arkkitehtuurissa pääsee vaikuttamaan konkreettisesti ihmisten elämään ja tekemään siitä parempaa. Sitä haluan hakea myös koko ajan omassa työssäni.
Vinkkinä luoville aloille hakeville sanoisin, että harjoitelkaa paljon ja olkaa ennakkoluulottomia ja antakaa mielikuvituksen lentää! ”
Arkkitehtuurin, sisustusarkkitehtuurin, muotoilun ja muiden luovien alojen pääsykokeisiin valmistautuminen kannattaa aloittaa ajoissa. Todennäköisyydet opiskelupaikan saamiseen nimittäin kasvavat samassa suhteessa treenin määrään verrattuna.
Teho-Opiston kursseilla pääset hiomaan kaikki luovien alojen pääsykokeissa vaadittavat taidot ja tekniikat huippuunsa yksilöllisessä opetuksessamme. Kursseilla pääset tekemään myös laajasti eri tyyppisiä pääsykoetehtäviä ja opit liikkumaan tehtävänantojen rajoissa korostaen omaa persoonallista ilmaisuasi. Jokaisesta tehtävästä saat myös palautetta ammattimaisilta opettajiltamme, joilta löytyy laajasti kokemusta yliopistoissa ja arkkitehtuurikouluissa opettamisesta sekä pääsykokeiden arvostelulautakunnissa työskentelystä. Ilmoittautuminen Suomen laajimmalle luovien alojen valmennuskurssille on käynnissä!
Suomen laajin arkkitehtuurin, muotoilun ja muiden luovien alojen Maxi-valmennuskurssi keräsi kasapäin positiivista palautetta Tehon opiskelijoilta. Ruusuja sateli mm. kursseilla valinneesta positiivisesta ja kannustavasta ilmapiiristä, omista töistä saatavasta palautteesta, joka auttoi kehittymään harppauksin sekä ammattitaitoisista opettajista, jotka olivat aina tukena ja kannustamassa. Lue opiskelijoiden kootut fiilikset kurssista!
Teho-Opiston tarjoama Maxi-valmennuskurssi on Suomen laajin arkkitehtuurin, muotoilun ja muiden luovien alojen valmennuskurssi. Vuosittain yli 70 prosenttia kurssin käyneistä ovatkin saaneet unelmiensa opiskelupaikan. Maxi-kurssille tullessasi lähtötasollasi ei ole merkitystä. Koko lukuvuoden kestävällä kurssilla opit ja hiot huippuunsa pääsykokeissa tarvittavat tekniikat, luot persoonallisen tyylin ja kehität vahvan rutiinin ajankäyttöösi. Lisäksi saat hyvän käsityksen ajan hengestä ja tyylistä, mikä on olennaista sisällöltään kiinnostavien töiden suunnittelussa.
Mikä kurssissa oli parasta?
Luentovideot oli erityisen hyviä! Havainnollistavat kuvat ja kerrottuna opetettu asia oli antoisaa ja rikastutti luentoja, myös luentodiat tuki oppimista. Molemmista oli siis hyötyä. Koin että luentojen sisältö oli huikeen monipuolista, en tiedä mistä muualta voisi sellaisia apuja ja näkökulmia saada, ne avarsi omaa maailmaa. Ne jää elämään omaan mieleen ja niistä on vielä iloa ja apua tulevaisuudessa.
Viimeisen luennon asioista tykkäsin tosi paljon, niillä eväillä on hyvä pyrkiä kohti unelmaa. Arviointi töistä oli erittäin tärkeää ja jo muutaman työn jälkeen oppi mihin kannattaa panostaa jatkossa. Arviointivideot ja Facebookissa jaetut arvioinnit oli suureksi hyödyksi myös. Sain apua myös demo /tutorialvideoista, puutikkumoduulien ja auringonpakopiste varjostuksen ja mittakaava ihmisten opetusvideo oli tarpeen. Erityisesti koin tärkeänä Heinin jakaman omakohtaisen kokemuksen omasta taipaleestaan opintojen polulle ja sen karikoista ja kehityksestä.
Positiivinen ja iloinen tunnelma sekä kannustavat opettajat! Ikinä ei tuntunut siltä, etten jaksaisi mennä tunnille tai opiskella etänä, vaan oma motivaatio oli huipussaan Tehon ilmapiirin ja omien haaveiden vuoksi. Kritiikkiä on annettu erittäin hyvin ja sen pohjalta omaa tekemistä on pystynyt kehittämään.
Olette onnistuneet monessa asiassa. Luennot, koti- ja pikatehtävät kaikki olivat hyödyllisiä ja kokonaisuus hyvin mietitty. Opettajat ja apuopettajat mukavia ja osaavia. Hyvä, että paikalla oli aina kaksi opettajaa antamassa usemman mielipiteen.
Asiantuntevuus pääsykoetehtävistä.
Kivat kurssitilat ja laaja-alaisesti eri taiteen alueista opetusta. Myös yleinen ilmapiiri on hyvä.
Runsas palaute lähettämistäni töistä. Teholaiset 2020 Facebook-ryhmä. Tärkeiden vinkkien antaminen pääsykokeita varten. Hyvä viestintä kurssilaisten suuntaan.
Pidin kaikista eniten palautteesta, jota opettajilta sai. Ne olivat monipuolisia ja niiden avulla pystyi helposti huomaamaan missä on vielä parantamisen varaa ja miten kannattaisi parantaa.
Yhteisöllisyys on mahtavaa! Se miten tsempataan toisia ja miten saa vertaistukea toisilta! Viikkojen aiheet olivat myös hyviä ja pääsykoesimulaatiot erittäin hyödyllisiä!
Maxi-kurssin syyslukukausi painottuu tekniikoiden kehittämiseen ja opiskeluun. Kurssilla käydään läpi pääsykokeiden kannalta olennaiset tekniikat mm. piirustus- ja maalaustekniikat, luonnostelun ja eri pienoismallitekniikat. Keväällä syvennytään ilmaisun vahvistamiseen ja oman persoonallisen tyylin kehittämiseen. Keskeisimpiä kokonaisuuksia ovat mm. sommittelu, värit, valon ja varjon käyttö, ihminen, tila ja muotoilu.
Tykkäsin lähikurssien meiningistä, ilmapiiri oli motivoiva. Tosi kivat ja pätevät opettajat 🙂
Maxi-kurssin voit käydä joustavasti lähikurssina, etäkurssina tai portfoliokurssina oman valintasi mukaan. Kurssi sisältää yhteensä 108 opetustuntia, jotka jakaantuvat kotitehtäväkritiikin, luentojen ja harjoitustehtävien kesken. Kurssi sisältää myös kolme pääsykoesimulaatiota, joilla testaat osaamisesi ja harjoittelet ajankäyttöä ja paineen alla työskentelyä koetilanteessa.
Kotitehtävät ja niiden puinti oli hyödyllisintä kurssilla, omista ja muiden töistä oppi paljon. Myös pikatehtävät oli hyödyllisiä ja luentodiat.
Kuka vaan voi onnistua, joka on valmis tekemään töitä unelmiensa opiskelupaikan eteen! Sisäänpääsyn todennäköisyys kun korreloi suoraan harjoittelun määrään. Pitkällä kurssillamme lähtötasollasi ei ole merkitystä, sillä harjoittelemalla ahkerasti ehdit nostaa osaamisesi, vaikka nollasta pääsykoetasolle.
Tutustu kursseihimme ja tule mukaan treenaamaan itsesi huippukuntoon ennen luovien alojen hakua ja pääsykokeita. Kannattaa olla nopea, sillä suositut ryhmät täyttyvät aikaisin. Varmista paikkasi tänään!