Ruusupuiston suunnittelukilpailussa etsittiin ratkaisuja Alvar Aalto -museon ja Keski-Suomen museon yhdistämiseksi sekä Jyväskylän Ruusupuiston museoalueen kehittämiseksi. Kilpailun voittajaksi valittu ehdotus ”Silmu” seuloutui ykköseksi 689 kilpailuehdotuksen joukosta.
Voittajatyön suunnitellut ryhmä koostuu nuorista, lahjakkaista suomalaisista – joista osa on Tehon entisiä opiskelijoita! Silmun takana ovat Aalto-yliopiston arkkitehtikandit Sini Rahikainen, Hannele Cederström, Inka Norros ja Kirsti Paloheimo sekä arkkitehti Maria Kleimola (kuvassa).

Alvar Aalto -säätiön ja Jyväskylän kaupungin järjestämä kilpailu ohitti suosiollaan kaikki ennakkoarviot, joten nuoret suunnittelijat löivät työllään läpi todella kovatasoisesta joukosta! Voittajatyö noteerattiin isosti mediassa, kotimaisista medioista muun muassa Helsingin Sanomat, Yle ja Keskisuomalainen sekä kansainvälisistä Archdaily, Wallpaper ja Dezeen kirjoittivat aiheesta omat ylistävät juttunsa.
Palkintolautakunta kutsuu Silmua ”hiomattomaksi timantiksi” ja kiittelee sitä erityisesti ”herkästä mutta samaan aikaan voimakkaasta” muotokielestään. Silmun arvostelussa korostui myös uuden omaehtoisen arkkitehtuurin onnistunut yhdistäminen hienovaraisesti Aallon arkkitehtuurin kanssa. Kilpailun palkintolautakunta painotti arvosteluperusteissaan arkkitehtonista kokonaisotetta, voittajaehdotuksen sopivuutta valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön ja luontevaa yhteyttä Alvar Aallon arkkitehtuurin kanssa.
Näiden ohella korostettiin suunnitelman teknistä ja taloudellista toteutettavuutta. Uudelta nivelosalta edellytettiin, että sen valmistumisen myötä toteutuu luontevasti museoiden monipuolinen yhteiskäyttö muun muassa kahvilan, auditorion ja museoiden kokous-, verstas- ja opetustilojen osalta. Myös ulkotilojen luontevaa liittymistä Ruusupuiston aukioon edellytettiin, jotta lopullinen Ruusupuisto-kokonaisuus toteutuu aikanaan.

”Ehdotuksia oli niin paljon, ettei yleiskuvaa kilpailun sadosta ollut helppoa saada. Kilpailun tavoitteet kuitenkin toteutuivat ja paikan potentiaali tuli todella perusteellisesti selvitetyksi. Todella korkeatasoisia ehdotuksia oli sen verran vähän, että palkittujen löytäminen suuresta joukosta onnistui lopulta melko helposti”, kertoo Aalto –säätiön johtaja Tommi Lindh.

Inka Norros, Kirsti Paloheimo ja Sini Rahikainen, miten päädyitte tekemään tekemään töitä yhdessä?

Aloitimme kaikki samaan aikaan opinnot Aalto yliopistossa vuonna 2010. Kirsti ja Inka olivat jo tutustuneet edellisen kevään aikana Tehon kurssilla. Satuimme kaikki istumaan fuksiluokassa saman pöydän ääreen ja siitä sitten yhteinen matka alkoi. Teimme jo alusta lähtien paljon yhteisiä projekteja ja koulutöitä. Niistä siirtyminen kilpailuihin oli luontevaa, sillä yhteistyö, ryhmädynamiikka ja roolit ovat vuosien varrella muokkautuneet saumattomaksi.
Olemme nyt opintojen loppusuoralla. Työstämme omia diplomitöitämme ja valmistumme tämän vuoden aikana. Suunnittelukilpailujen tekeminen on haastavaa, luovaa ja erittäin mielenkiintoista. Olemme jo aiemmin tehneet yhdessä kilpailuja ja yhteistyö on ollut mutkatonta. Kun näkemykset ja arvot kohtaavat, itse työstö sujuu vaivattomasti. Usein vitsailemmekin, että kilpailujen tekeminen on kuin kävisi kahvilla kavereiden kanssa – yhteistä puuhastelua ja harrastamista. Sujuva tiimityö ja menestyminen kilpailussa on innostanut jatkamaan kilpailuiden tekemistä.

Millaisia suunittelutöitä olette ennen tätä tehneet?

Me olemme kaikki olleet jo useamman vuoden arkkitehtitoimistoissa töissä, joten erilaiset avustavat suunnittelutyöt niin toteutusprojekteissa kuin konseptuaalisissa ideasuunnitelmissa ja kilpailuissa on tullut tutuiksi. Lisäksi meillä kaikilla on ollut pienempiä omia suunnittelutöitä sisustussuunnitelusta pihasuunnitteluun.

Millainen suunnitteluprosessi oli?

Aloitimme suunnittelun perehtymällä kisaohjelmaan, tutustumalla rakennuksen piirustuksiin sekä vierailemalla tontilla. Ideointivaiheessa erilaisia konsepteja heiteltiin ilmaan. Lopullinen idea rakennuksen konseptista syntyi kuitenkin melko nopeasti. Voimakas vuoropuhelu rakennuksen ja ympäristön kanssa johti myös siihen, että konsepti ulkotilojen muotokieleen syntyi vaivattomasti. Toki suunnitelma jalostui koko tekovaiheen ajan, mutta pääidea säilyi alusta lähtien. Tämä kilpailu oli konseptuaalinen ideakilpailu, joten työmäärä ei ollut valtava. Koska tavoitteemme oli keveä lisäosa, joka antaa ympäristön ja Alvar Aallon museorakennuksien hengittää, niin ehkä suurimpia inspiraatioita haimme modernista, japanilaisesta arkkitehtuurista.

Mitä mieltä olette kilpailun osallistujien tasosta, oliko kilpailu tiukka?

Palkitut työt näyttivät hyviltä ja niissä esiintyi paljon samoja ideoita, joita itsekin olimme pyöritelleet luonnosvaiheessa. Oli myös todella mahtavaa huomata kuinka paljon nuoria suunnittelijoita palkituissa ryhmissä oli. Täytyy myöntää, että emme osanneet odottaa tällaista sijoitusta, varsinkaan kun palautettujen töiden määrä selvisi. Mutta olimme alusta asti todella tyytyväisiä palautettuun ehdotukseen.

Mitä seuraavaksi – meneekö suunnitelmanne toteutukseen, ja oletteko mukana prosessissa jatkossakin?

Tilaajalla ja museoiden edustajilla on kova tahtotila saada voittanut työ toteutukseen. Kevään aikana selvinnee enemmän, mutta jos jatkotyöstöä seuraa, olemme siinä varmasti mukana.
Inka, Sini ja Kirsti ovat Tehon perustajan ja pääopettajan Sinin opiskelijoita vuosien varrelta. Teho onnittelee koko työryhmää upeasta saavustuksesta!