Edellisessä postauksessani Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen johtaja Pirjo Sanaksenaho vastasi lukijakysymykseen, millaisia taitoja vaaditaan jos haluaa päästä opiskelemaan arkkitehtuuria. Lukiessani Pirjon vastausta aloin tehdä myös välittömästi analyysia oman pääni sisällä tilanteestani hänen sanoittamaansa peilaten. Ajattelin avata tätä myös teille läpinäkyvästi ja rohkaista tekemään harjoituksen myös itse, koska se saattaa paljastaa, mihin kannattaisi näin pääsykokeiden alla harjoittelemisessa keskittyä.
Visuaalinen silmä, tilan hallinta ja sen ymmärtäminen
– Omasta mielestäni minulla on taito havainnoida tiloja ja miettiä nopeasti, mikä voisi toimia ja mikä ei. En osaa kuitenkaan vielä saattaa kaikkea pääni sisällä tapahtuvaa niin hyvin ja erityisesti tyylikkäästi paperille kuin toivoisin, rautalanka-pienoismalleista puhumattakaan! Tämän vuoksi tarvitsen Tehon Maxi-kurssia. Tarkoituksenani on lisätä viikkotehtävien huolellisen tekemisen lisäksi treenaamiseeni nopeat luonnostelut. Aion piirtää mallikuvista, ja ilman, erilaisia muotoja sekä rakennuksia, jotta tilan esittämisen taito vahvistuisi. Tässä on tapahtunut suurta kehittymistä sitten viime kesän, mutta matka jatkuu vielä.
Piirustus- ja kädentaidot
Professori Sanaksenaho kertoi piirustus- ja kädentaitoja tarvittavan, mutta ”ennemmin kuin tarkkaa yksityiskohtien piirtämistä, vaaditaan kokonaisuuden ymmärrystä”.
– Ilokseni olen huomannut, että konseptuaalinen ajatteluni on kehittynyt Teho-opiston kurssin ansiosta. Osaan ideoida paremmin boksin ulkopuolelta ja pääsykoetyyppisistä viikkotehtävistä löydän useinmiten nopeasti sen, mitä tehtävänannoilla haetaan. Tämä on tulosta ahkerasta viikkotehtävien tekemisestä, palautteen kuuntelusta ja siitä onkeensa ottamisesta. Sorrun kuitenkin liian helposti tekemään pikkutarkkaa kuvausta sen sijaan, että vetelisin ronskein ottein suuria linjoja vaikuttavasti. Tähän pyrin löytämään sopivan balanssin, jotta pärjäisin pääsykokeissa paremmin.
Ajanhallinta
Pääsykokeissa tulee tuottaa annetussa ajassa pyydetty tehtävä.
– Mitä enemmän piirtää ja/tai maalaa, sitä vaivattomammaksi se käy ja tekemisen tahtikin nopeutuu. Omalla kohdallani valmennuskurssi on tuikitärkeä, koska tekemällä joka viikkoisia tehtäviä, harjoittelua tapahtuu koko ajan, vähän kuin vaivihkaa. Maxi-kurssilla on lisäksi kahteen otteeseen pääsykoesimulaatiot: ennen joulua sekä kevään loppupuoliskolla. Nimensä mukaisesti simulaatiokokeet pyrkivät mallintamaan pääsykoetilannetta. Niissä on sopiva suorittamisen ja paineen tuntu, mikä valmentaa hienosti pääsykoetilannetta varten.
Looginen ajattelu ja ongelmanratkaisukyky
– Olen työskennellyt tehtävissä, joissa käytännössä koko työaikani on kulunut ajanhallinnan ja erilaisten, välillä todella (hyvällä tavalla) eriskummallisten ongelmien ratkaisun parissa. Töissä ongelmia ei ole sen kummemmin märehditty vaan keskitetty kaikki energia mahdollisimman hyvän ratkaisun löytämiseen – usein miten vielä tiukan aikapaineen alla. Tällä hetkellä koen, että laajasti ajateltuna looginen ajattelu ja ongelmanratkaisukyky ovat ehkäpä suurimpia vahvuuksiani. Tätä kyllä vähän kyseenalaistin heikkoina hetkinä ennakkotehtäviä tehdessäni kun pienoismallin teko takkusi – mutta siitäkin selvittiin lopulta.
Pirjon esiinnostamat pointit tiimityöskentelytaitojen lisäksi (joita ei pääsykokeissa mitata), ovat mielestäni tärkeimmät asiat, joita arkkitehtuuria opiskelemaan vaativalta odotetaan. Vastaavasti täytyy tähän yhteyteen todeta, että Tehon Maxi-kurssi kehittää hyvin näitä taitoja. Unelmia kannattaa tavoitella ja yhdessä se on helpompaa. Seuraava blogipostaukseni tuleekin käsittelemään sitä, millaiselta pääsykokeisiin valmistautumiseni näyttäisi jollen olisi Tehon kurssilla. Kiitos kun olet matkassa mukana!
Kaunista keväistä viikkoa, Iina C.
