Rakennusarkkitehdin koulutus

Miksi arkkitehtuuri alana kiinnostaa?

Rakennusarkkitehdit valmistuvat ammattikorkeakoulusta ja työskentelevät monissa samankaltaisissa työtehtävissä, kuin arkkitehdit. Rakennusarkkitehdin koulutus antaa valmiudet toimia rakennussuunnittelijana monipuolisissa projekteissa sekä asiantuntijana erilaisissa rakennettuun ympäristöön liittyvissä suunnittelutehtävissä. Rakennusarkkitehdin koulutus antaa laajan näkemyksen erilaisten rakennushankkeiden teknisistä puolista, mutta myös rakentamisen esteettisistä, yhteiskunnallisista, sosiaalisista ja ekologisista tekijöistä.

Rakennusarkkitehti pääsykoe

Rakennusarkkitehtuurin pääsykokeet ovat kaksiosaiset. Jokaisen hakijan tulee osallistua tekniikan alan valtakunnalliseen AMK-valintakokeeseen touko-kesäkuussa, sekä toukokuun alussa järjestettävään rakennusarkkitehtikoulutuksen soveltuvuuskokeeseen. Kokeen voi tehdä haluamassaan korkeakoulussa (MetropoliaOulun AMK, TAMK tai Savonia). Pääsykokeiden molempiin osiin kannattaa ryhtyä valmistautumaan hyvissä ajoin. AMK-valintakokeessa vaaditaan esmerkiksi matematiikan, fysiikan ja kemian tehtävien hallintaa.

Rakennusarkkitehti soveltuvuuskoe

Soveltuvuuskoe testaa mm. hakijan kolmiulotteista hahmottamista, ideointitaitoja, sommittelutaitoja sekä havainnollistavaa esityskykyä. Tutustu aiempien vuosien soveltuvuuskoetehtäviin ja hakijoiden töihin, jotta saat käsityksen mitä kokeissa vaaditaan. Seuraa lisäksi mitä arkkitehtuurin kentällä tapahtuu: tutustu kiinnostaviin alan julkaisuihin ja inspiroiviin tekijöihin. On myös tärkeää harjoitella työskentelemään rajatussa ajassa, sillä ajankäytön hallinta on pääsykokeissa erittäin tärkeää. Muista säilyttää harjoittelussa myös hyvä meininki, sillä usein rentous pääsykokeissa takaa parhaan tuloksen ja omien vahvuuksien esiin tulemisen! 


Rakennusarkkitehti palkka

Rakennusarkkitehdit työllistyvät monipuolisesti rakennussuunnittelun ja rakentamisen eri alueilla. Rakennusarkkitehdin mediaanipalkka on noin 4500€ kuukaudessa. Palkkataso voi kuitenkin muuttua ja vaihdella useista tekijöistä riippuen, kuten kokemuksesta, koulutuksesta, sijainnista ja työnantajasta. Rakennusarkkitehdin pienin palkka voi olla 1 900 euroa kuukaudessa ja suurin palkka 5 500 euroa kuukaudessa, eli haitari on melko laaja.

Rakennusarkkitehti pääsykoe kokemuksia

Rakennusarkkitehtuurin, kuten muidenkin alojen pääsykokeet voivat tuntuta jännittäviltä, mutta vain harjoittelemalla taidot kehittyvät. Hyvä tapa valmistauta pääsykokeisiin on myös toisten töistä oppiminen. Myös monet Teho-opiston opiskelijat lähtevät vuosittain suorittamaan rakennusarkkitehtuurin pääsykokeita – loistavin tuloksin. Katso työt, joilla Tehon opiskelijat saivat täydet pisteet rakennusarkkitehtuurin pääsykokeista ja lue heidän kokemuksiaan koetilanteesta ja tehtävien tekemisestä!

Suosittelen kaikille Tehon valmennuskurssin käymistä, koska itse huomasin merkittävän parannuksen töissäni kurssin edetessä. Tehtäviä tehdessä kannattaa miettiä sitä, kuinka voi erottua joukosta eikä tehdä sitä ensimmäistä ideaa joka tulee päähän, koska se varmasti tulee muillekin mieleen. Hyviä tehokeinoja, joilla on suuri vaikutus työhön ovat mm. värimaailman ja kuvakulman valinta sekä mielenkiintoiset sommitelmat. Tea Saharine

-Tea Saharinen, Rakennusarkkitehtuurin opiskelija

Minkälaisilla töillä menestyy pääsykokeissa?


Luovien alojen pääsykokeille on tavallista, että samantyyppiset pääsykoetehtävät toistuvat vuosittain pienellä twistillä. Kaikki Teho-Opiston kurssitehtävät onkin kehitetty aikaisempien vuosien ennakko-ja pääsykoetehtävien pohjalta. Tekemällä kaikki tehtävät, saat vankan rutiinin pääsykokeisiin ja opit ymmärtämään mitä eri alojen pääsykoetehtävissä haetaan.

Rutiinin ja tekemisen lisäksi saat kursseilla korvaamatonta henkilökohtaista ohjausta ja ammattilaisten kommentteja oman tekemisen kehittämiseksi. Maksimoi mahdollisuutesi onnistua pääsykokeissa ilmoittautumalla kurssillemme!



Vuoden 2022 luovien alojen hakutilastoja – Mihin pääsi todennäköisimmin opiskelemaan?

Syksyn saapuessa moni on jälleen aloittanut opinnot luovilla aloilla. Hakijoita on ollut tänäkin vuonna paljon ja aloituspaikkoja vain rajallisesti. Mikään ei kuitenkaan ole mahdotonta! Nyt onkin mielenkiintoista tarkastella hieman eri alojen ja oppilaitosten hakutilastoja. Jatka lukemista ja ota selvää, millä alalla oli eniten kilpailua ja minkä korkeakoulun ovet todennäköisimmin aukenivat!

Kuvataide

Ehdottomasti vaikeinta on ollut päästä Taideyliopiston taiteen maisterin koulutukseen, jonne sisäänpääsyprosentti oli vain vähäiset 1,6%. Myös Taideyliopiston Kuvataiteen maisterin tutkinto pitää pohjia 3,6 prosentilla. Sen sijaan Kuvataiteilijan ylemmässä AMK-tutkinnossa aloituspaikkojen määrä suhteessa hakijoihin oli melko suuri, ja kyseisen tutkinnon sisäänpääsyprosentti olikin huikeat 60,6%! Kuvataiteilijan tutkintoa pääsee todennäköisemmin suorittamaan esimerkiksi Lapin Ammattikorkeakouluun ja LAB-Ammattikorkeakouluun, joissa sisäänpääsyprosentti oli suurin.

Kuvataiteen koulutusohjelmien ja ammattikorkeakoulujen sisäänpääsyprosentit

Arkkitehtuuri

Arkkitehtuuri on alana edelleen hyvin suosittu ja kilpailtu. Arkkitehtuuria oli lähes yhtä hankalaa päästä opiskelemaan Aalto-yliopistoon ja Tampereen yliopistoon, joiden molempien sisäänpääsyprosentti oli reilu 8%. Oulun yliopiston arkkitehtuurin ilinjalle pääsy oli sen sijaan todennäkisempää, kun sisäänpääsyprosentti oli reilu 20%.

Arkkitehtilinjojen sisäänpääsyprosentit eri yliopistoissa

Muotoilu

Muotoilijan AMK-tutkintoon haki yhteensä noin 3,5 tuhatta hakijaa, kun aloituspaikkoja oli tarjolla 481. Muotoilija ylempään AMK-tutkintoon hakijoita oli 273 ja aloituspaikkoja 70. Ammattikorkeakouluista kilpailluin oli Metropolia, jonka Muotoilun linjalle haki peräti 1305 hakijaa. Todennäkösimmin muotoilua pääsi opiskelemaan Savonia-ammattikorkeakouluun, mutta vain noin prosentin erolla oli mahdollisuus päästä myös LAB-Ammattikorkeakouluun.

Muotoilun linjojen sisäänpääsyprosentit eri ammattikorkeakouluissa

Tilastoja alakohtaisesti
ALAPAIKKOJAHAKIJOITAPROSENTTI
Arkkitehti14214799,6%
Arkkitehti (tekn.kand.)8670812,1%
Rakennusarkkitehti (AMK)13321516,2%
Muotoilija (AMK)481341714,1%
Muotoilija (Ylempi AMK)7027325,6%
Kuvataiteen maisteri258013,1%
Kuvataiteilija (AMK)167117314,2%
Kuvataitelija (Ylempi AMK)203360,6%
Taiteen kandidaatti16018218,8%
Taiteen maisteri262204912,8%
Prosenttiluku kertoo opiskelupaikkaa hakeneiden ja aloituspaikkojen suhteen.
Tilastoja eri oppilaitoksissa
ALAKOULUPAIKKOJAHAKIJOITAPROSENTTI
ArkkitehtuuriAalto-Yliopisto546638,1%
ArkkitehtuuriTampereen Yliopisto586698,7%
ArkkitehtuuriOulun Yliopisto3014720,4%
MuotoiluMetropolia155130511,9%
MuotoiluLAB-Ammattikorekeakoulu16085218,8%
MuotoiluSavonia Ammattikorkeakoulu8040219,9%
KuvataideTaideyliopisto258013,1%
KuvataideTurun Ammattikorkeakoulu486787,1%
KuvataideLAB-Ammattikorkeakoulu5224920,9%
KuvataideLapin Ammattikorkeakoulu206630,3%
Prosenttiluku kertoo opiskelupaikkaa hakeneiden ja aloituspaikkojen suhteen.

Lisää tuloksia löytyy Opetushallinon tilastopalvelusta ja Ilta-Sanomien artikkelista.

70% kurssilaisistamme on saanut opiskelupaikan


Tiesitkö, että Teho-Opiston valmennuskurssin käyneet täyttävät vuosittain yli puolet luovien alojen opiskelupaikoista ja kurssilaisistamme yli 70% ovat saaneet hakemansa luovien alojen opiskelupaikan?

Maksimoi sisäänpääsyn todennäköisyytesi ja liity mukaan treenaamaan Suomen laajimmalle arkkitehtuurin, muotoilun ja muiden luovien alojen valmennuskurssille!



IIDA, EEVA JA JULIA NAPPASI JATKOPAIKKANSA ARKKITEHTUURIN ENNAKKOTEHTÄVISTÄ – KATSO KUVAT TÖISTÄ!

Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin ennakkotehtävien tulokset ovat julkaistu ja pääsykoekutsut ovat lähteneet ennakkotehtävien läpäisseille. Tänäkin vuonna, aiempien vuosien tapaan, useat Teho-Opiston opiskelijat loistivat upeilla töillään arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin ennakkotehtävä karsinnassa napaten itselleen jatkopaikan pääsykokeisiin. Katso tästä postauksesta millaisilla töillä jatkoon mentiin arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin ennakkotehtävissä.

Tänä vuonna arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin ennakkotehtävissä sukellettiin veden ääreen polkupyörän osien, rikkinäisten muoviämpäreiden, tyhjän limsakorin sekä sähköpotkulaudan kanssa. Ennakkotehtävät koostuivat kolmesta eri näkymästä, joita tarkasteltiin koiran ja kalan näkymien kautta. Tehtävät olivat jälleen haastavat ja erottuivat edellis vuosista siten, ettei pienoismallia rakennettu lainkaan. Haastavista tehtävistä huolimatta, Tehon opiskelijat erottuivat persoonallisillaan ja upeilla töillään lunastaen jatkopaikkansa pääsykokeisiin.

Teho-Opistolla opiskelevat Iida Toivonen, Eeva Miettinen ja Julia Seppälä läpäisivät arkkitehtuurin ennakkotehtävät ja heidän matkansa jatkuu kohti pääsykokeita. Katso postauksesta heidän upeat ennakkotehtävä työnsä, joilla he lunastivat paikkansa varsinaisista pääsykokeista! Lue alta millainen oli Iidan, Eevan ja Julian tehtävien teko prosessi ja millä fiiliksillä he lähtevät kohti kokeita!

IIDA TOIVONEN

Mistä lähdin liikkeelle?

Aloitin ennakkotehtävien tekemisen lukemalla tehtävänannon useaan otteeseen. Paniikki kuitenkin valtasi minut, kuten viime vuonna, jolloin en saanut palautettua yhtäkään tehtävää. Ensimmäiset 3 viikkoa välttelin piirtämistä ja maalaamista. Kun olin vihdoin päättänyt aloittaa tehtävien teon, sairastuin koronaan, joka vei myös yhden ylimääräisen viikon ennen kuin pääsin vauhtiin. 

Ensimmäinen tehtävä oli ylivoimaisesti haastavin. Olin pahasti lukossa rakennusmateriaalien kanssa eikä ideoita tippunut oikein mistään suunnasta ja aika alkoi käydä vähiin. Lopulta aloin vain piirtämään ja päätin toteuttaa työn mahdollisimman yksinkertaisesti sekä luottaa omaan maalaustaitoon. Tässä kuvassa tiivistyykin kevään stressaavimmat 3h.

Toinen tehtävä oli jo huomattavasti yksinkertaisempi aloittaa, kun oli pesä jo valmiina. Piti vain valita suunta, josta pesää kuvata. 

TEHTÄVÄ C

Kolmannessa tehtävässä tajusinkin, että suunta jota tulisi kuvata on sama kuin toisessa tehtävässä. Aika ei enää riittänyt toisen tehtävän uudelleen maalaamiseen, joten päätin vain rajata näkökulman pesän sisältä mahdollisimman tiukasti. 

EEVA MIETTINEN

Mistä lähdin liikkeelle?

Mä tiesin heti tehtävänannon luettuani, että haluan tehdä mun pesästä orgaanisen muotoisen. Alussa käytin paljon aikaa materiaalien tutkimiseen, pinterestin selailuun ja yleisesti tiedonhakuun. Ja vaikka roskat eivät tietenkään kuulu luontoon, oli mulle tärkeää, että pesä näyttäisi kuuluvan ympäristöönsä, joten mietin paljon luonnon ja roskan suhdetta. Alkufiilistelyn jälkeen mulle iski kuitenkin ihan hirveä luova lukko, joka tuntui kestävän ikuisuuden. Aikaa oli onneksi vielä paljon, joten sain otettua tehtäviin täyden etäisyyden, enkä miettinyt niitä lainkaan. Lopulta pikkuhiljaa sain palattua takaisin tekemisen ääreen ja keksin lopullisen muodon, jota käytin pesässä. Yritin olla miettimättä ja rajoittamatta liikaa sitä mihin mun kala pystyy, koska kyseessä oli kuitenkin ”erityinen” kala. Kaikista haastavinta oli päättää pesän lopullinen malli ja muotokieli, mutta sitten mä päädyin tuohon kaarevaan muotoon, jota vaan varioin koko työn läpi kaikissa materiaaleissa. Ajattelin myös että käytän kaikissa töissä eri tekniikkaa niin saan näytettyä mun osaamista laajemmin.

Päädyin tekemään ensimmäiseksi sen vedenalaisen kuvan, jossa kala ui pohjan tuntumassa kohti pesää. Se vaikutti noista tehtävistä helpoimmalta, mutta siihen käytinkin lopulta kaikista eniten aikaa. Tämän kuvan tein vesiväreillä ja värikynillä, koska ne sopi mielestäni parhaiten siihen tyyliin mitä hain. Halusin käyttää kuvassa muuten rauhallista ja niukkaa väripalettia, mutta kuvan muoviosat halusin värittää erottuvimmiksi, koska ne olivat muuten pienemmässä roolissa pesää ajatellen. Kuva kaipasi mielestäni myös enemmän vauhtia, joten lisäsin lopuksi ison kalaparven.

Laiturikuvan tein toisena ja se valmistui aika helposti. Aloin vaan luonnostelemaan tusseilla ja pidin siitä suunnasta mihin kuva oli menossa ja muutenkin sen rennosta ja vapaasta otteesta, joten lisäsin lopuksi yksityiskohdat finelinerilla ja se oli siinä.

TEHTÄVÄ C

Vikaan kuvaan halusin enemmän dramatiikkaa verrattuna kahteen ensimmäiseen ja värimaailmaltaan tyynempään teokseen. Päädyin siis lopulta maalaamaan gouacheilla mustavalkoisen kuvan, johon pyrin tekemään todella vahvat kontrastit.

JULIA SEPPÄLÄ

Mistä lähdin liikkeelle?

Tämä oli kolmas kerta kun tein ennakkotehtävät ja pääsin ensimmäistä kertaa niistä läpi pääsykokeisiin. Tällä kertaa lähdin kovalla motivaatiolla ja hyvällä ja itsevarmalla fiiliksellä työstämään ennakkotehtäviä.

Aloitin ennakkotehtäväprosessini aluksi lukemalla huolella tehtävänannon ja etsin siihen liittyviä inspiraatiokuvia esimerkiksi Pinterestistä. Sen jälkeen annoin mielen muutaman päivän prosessoida tehtävänantoa, minkä jälkeen aloin tekemään muistiinpanoja ja kirjoittamaan ensimmäisiä ideoita ylös paperille.

Aluksi kirjoitin ylös pesässä käytettävät osat ja listasin mm. mitä eri pyörän osia on olemassa.

Minulla on työn puolesta käytössä Revit ja 3ds max, mitä hyödynsin ennakkotehtäväprosessissani. Toin 3d-malliini erilaisia pesänosia ja aloin tutkailemaan miten ne voisi asetella keskenään järkevästi. Samaan aikaan kun mietin osien käyttöä, tutkailin eri kuvakulmia, jotta pesä näyttäisi kiinnostavalta jokaisesta suunnasta.

Minulla meni pari viikkoa ennen kun sain päätettyä melkein lopullisen pesän muodon ja osat mitä siinä käytän. 

Ensimmäiseen tehtävään löysin tyylin ja teeman Pinterestistä. Olin tehnyt 3d-malliini tämännäköisen asetelman ja sain siitä apuja perspektiiviin ja osien kokojen suhteisiin. Tein tästä aluksi monia luonnoksia eri väreillä, ja lopulta päädyin näihin. 

Toinen kuva oli miellyttävin tehdä. Sain tämän perspektiiviin ja suhteisiin myös apua mallistani ja harjoittelin monesti vedenalaisen tunnelman maalaamista. Päätin nämä värit ensimmäiseksi, sillä huomasin niiden toimivan tässä erittäin hyvin. Tämän jälkeen päätin toisten töiden värimaailmat.

TEHTÄVÄ C

Tämä viimeinen kuva oli vaikein itselle. Jälleen otin apuja mallistani, mutta aluksi en tuntunut saavan riittävää syvyysvaikutelmaa ja vedentuntua, mikä alkoi turhauttamaan prosessin loppuvaiheessa. Lopuksi monien luonnoksien ja harjoittelujen jälkeen sain aikaan uskottavan sisätilan käyttämällä todella tummia sekä vaaleita sävyjä. Tällä sain aikaan ison kontrastin työhön, mikä mahdollisti lopputuloksen!

Päädyin kaikissa maalaustekniikkaan, sillä se on itselle tutuin ja sillä sai aikaan todella näyttävää ja kontrastikasta jälkeä. Viimeistelin työt mm. eri värisillä tusseilla, jotta lopputuloksesta sai vielä tarkemman. Uskon, että hyvä ja itsevarma fiilis läpi koko prosessin mahdollisti hyvät työt ja olinkin lopputuloksiin hyvin tyytyväinen!

Tällä kertaa lähdin kovalla motivaatiolla ja hyvällä ja itsevarmalla fiiliksellä työstämään ennakkotehtäviä!

MILLÄ FIILIKSILLÄ IIDA, EEVA JA JULIA LÄHTEVÄT PÄÄSYKOKEISIIN?

IIDA:

Pääsykokeet siintävät jo kuukauden päässä ja motivaationi harjoitteluun ennakoiden jälkeen on palannut. Pyrin tekemään mahdollisimman paljon rästitehtäviä ja keräämään uusia ideoita seuraavan kuukauden ajan. Jännitys ei ole onnekseni vielä ennättänyt tänne asti, pikemminkin into ja mielenkiinto tulevaisuutta kohtaan.

EEVA:

Pääsykokeita odotan innoissani, mutta vähän jännityksellä! Ajattelin käyttää tän loppuajan pääosin matikan laskemiseen, rästiin jääneiden kotitehtävien tekemiseen ja tehon midikurssin eri luentojen läpikäymiseen. Eli koitan vaan saada harjoiteltua piirtämistä ja ajankäyttöä mahdollisimman paljon.

JULIA:

Nyt jännitän kovasti tulevia pääsykokeita ja pyrin vielä käymään läpi vinkkejä eri tekniikoiden käyttöön ja vahvistamaan omaa osaamistani. Tärkeintä itselleni on, että menen hyvällä fiiliksellä pääsykokeisiin ja teen siellä parhaani! 

Mielettömän iso kiitos upeiden töiden esittelystä! Nämä inspiroivat myös muita hakijoita!

Super paljon tsemppiä piirustus- ja suunnittelukokeisiin!

70% kurssilaisistamme on saanut opiskelupaikan


Tiesitkö, että Teho-Opiston valmennuskurssin käyneet täyttävät vuosittain yli puolet luovien alojen opiskelupaikoista ja kurssilaisistamme yli 70% ovat saaneet hakemansa luovien alojen opiskelupaikan?

Maksimoi sisäänpääsyn todennäköisyytesi ja liity mukaan treenaamaan Suomen laajimmalle arkkitehtuurin, muotoilun ja muiden luovien alojen valmennuskurssille!



Halutuimmat luovien alojen opiskelupaikat, sekä helpoimmat paikat päästä sisään

Mihin luovien alojen opiskelupaikkoihin oli viime vuonna suurin kilpailu? Entä mihin oli helpompi päästä sisään? Hakijamäärät arkkitehtuurin, muotoilun ja taidealojen opiskelupaikkoihin vaihtelevat suuresti eri koulujen ja alojen välillä. Katso tästä postauksesta alakohtaisesti kilpailluimmat ja vähiten kilpailluimmat opiskelupaikat!

Hakijamäärät arkkitehtuurin, muotoilun ja taidealojen opiskelupaikkoihin pysyvät melko tasaisina vuodesta toiseen. Vaikka kevään 2022 yhteishaku ei ole vielä alkanut, voi viime vuoden hakijamääristä päätellä hyvin myös tämän vuoden suosituimpia ja kilpailluimpia opiskelupaikkoja.

Luvut eivät tietenkään kerro kaikkea sisäänpääsyn vaikeudesta tai helppoudesta, mutta antavat kuitenkin hyödyllistä tietoa kanssahakijoiden määrästä sekä siitä, kannattaisiko harkita opiskelua esimerkiksi kauempana omasta kotipaikkakunnastaan.

Löydät alta seuraavien alojen hakijatilastot:

  • Arkkitehtuuri
  • Sisustusarkkitehtuuri
  • Rakennusarkkitehtuuri
  • Visuaalisen viestinnän muotoilu / graafinen suunnittelu
  • Muotoilu
  • Muoti
  • Kuvataidekasvatus
  • Kuvataide

Kaikista aloista ja kouluista eniten hakijoita per aloituspaikka oli Tampereen ammattikorkeakoulun rakennusarkkitehtuurin linjalle (23,3 hakijaa per aloituspaikka). Toiseksi yltää Metropolian sisustusarkkitehtuurin opintolinja, johon hakijoita per aloituspaikka oli 21,17.

Vähiten kilpailua oli LAB-ammattikorkeakoulun muotoilun aloille (n. 2,6 hakijaa per aloituspaikka), sekä Lapin yliopiston kuvataiteen tutkintoon (2,64 hakijaa per aloituspaikka).

Luvut on saatu Ylen yhteishakukoneesta.

Kuva: Mikko Raskinen, Aalto-yliopisto

Arkkitehtuuri

Arkkitehtuurin opintopaikoista käydään joka vuosi isoa kilpailua. Aalto-yliopistoon tai Tampereelle oli viime vuonna lähes yhtä paljon hakijoita per aloituspaikka – yhdestä opiskelupaikasta kilpaili n. 14,5 henkilöä. Oulun yliopistoon oli sen sijaan hieman vähemmän hakijoita aloituspaikkoihin nähden.

Eniten kilpailua:

1. Aalto-yliopisto
Hakijoita / aloituspaikka: 729/50 = 14,58

2. Tampereen yliopisto
Hakijoita / aloituspaikka: 726/50 = 14,52

3. Oulun yliopisto
Hakijoita / aloituspaikka: 585/50 = 11,7

Sisustusarkkitehtuuri

Sisustusarkkitehtuurin opintopaikoista selkeästi suosituin viime vuonna oli Metropolia, johon hakijoita aloituspaikkaa kohden oli peräti 21,17. LAB-ammattikorkeakouluun sekä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakouluun luku oli sen sijaan hieman alle puolet tästä.

Eniten kilpailua:

1. Metropolia-ammattikorkeakoulu
Hakijoita / aloituspaikka: 381/18 = 21,17

2. Aalto-yliopisto
Hakijoita / aloituspaikka: 237/16 = 14,81

3. LAB-ammattikorkeakoulu (sisustusarkkitehtuuri ja kalustemuotoilu)
Hakijoita / aloituspaikka: 195/20 = 9,75

4. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (sisustusarkkitehtuuri ja kalustesuunnittelu)
Hakijoita / aloituspaikka: 192/21 = 9,14

Rakennusarkkitehtuuri

Rakennusarkkitehtuurin opintoihin haettiin eniten Tampereelle sekä Metropoliaan. Tampereen ammattikorkeakoulussa hakijoita aloituspaikkaa kohden oli huimat 23,3. Oulun ammattikorkeakoulussa kilpailu oli vähäisintä, mutta myös aloituspaikkoja rakennusarkkitehtuurin linjalle oli selkeästi enemmän kuin muissa kouluissa.

Eniten kilpailua:

1. Tampereen ammattikorkeakoulu
Hakijoita / aloituspaikka: 699/30 = 23,3

2. Metropolia-ammattikorkeakoulu
Hakijoita / aloituspaikka: 588/30 = 19,6

3. Savonia-ammattikorkeakoulu
Hakijoita / aloituspaikka: 342/30 = 11,4

4. Oulun ammattikorkeakoulu
Hakijoita / aloituspaikka: 447/45 = 9,93

Kuva: Tuomas Uusheimo, Metropolia

Visuaalisen viestinnän muotoilu / graafinen suunnittelu

Visuaalisen viestinnän muotoilun ja graafisen suunnittelun opinnoissa hakijamäärät per aloituspaikka olivat viime vuonna hyvin tasaisia. Eniten kilpailua oli Aalto-yliopiston ja vähiten Metropolian opiskelupaikoista. Metropolian linjalle oli kuitenkin selkeästi eniten hakijoita ja myös enemmän aloituspaikkoja kuin muissa kouluissa.

Eniten kilpailua:

1. Aalto-yliopisto (visuaalisen viestinnän muotoilu)
Hakijoita / aloituspaikka: 333/21 = 15,86

2. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (graafinen muotoilu)
Hakijoita / aloituspaikka: 315/21 = 15

3. LAB-ammattikorkeakoulu (graafinen suunnittelu)
Hakijoita / aloituspaikka: 291/20 = 14,55

4. Lapin yliopisto (graafinen suunnittelu)
Hakijoita / aloituspaikka: 201/15 = 13,4

5. Metropolia-ammattikorkeakoulu (visuaalisen viestinnän muotoilu)
Hakijoita / aloituspaikka: 465/36 = 12,92

Muotoilu

Muotoilun alle kuuluvia opintolinjoja on useita. Muotoilun kohdalla Aalto-yliopiston opintopaikoista käytiin suurinta kilpailua. Teollisen muotoilun kohdalla Metropolia oli kilpailluin, ja LAB-ammattikorkeakoulu vähiten kilpailluin. Muista muotoilijaksi kouluttavista opintolinjoista Metropolian 3D-animointi ja -visualisointi oli selkeästi kilpailluin (15 hakijaa per aloituspaikka).

Eniten kilpailua:

1. Aalto-yliopisto
Hakijoita / aloituspaikka: 198/33 = 6

2. Savonia-ammattikorkeakoulu
Hakijoita / aloituspaikka: 243/54 = 4,5

Teollinen muotoilu

Eniten kilpailua:

1. Metropolia-ammattikorkeakoulu
Hakijoita / aloituspaikka: 105/20 = 5,25

2. Lapin yliopisto
Hakijoita / aloituspaikka: 75/18 = 4,17

3. LAB-ammattikorkeakoulu
Hakijoita / aloituspaikka: 51/20 = 2,55

Muu muotoilu

Eniten kilpailua:

1. Metropolia-ammattikorkeakoulu (3D-animointi ja –visualisointi)
Hakijoita / aloituspaikka: 330/22 = 15

2. Metropolia-ammattikorkeakoulu (digitaalinen muotoilu)
Hakijoita / aloituspaikka: 144/20 = 7,2

3. Metropolia-ammattikorkeakoulu (XR Design)
Hakijoita / aloituspaikka: 72/20 = 3,6

4. LAB-ammattikorkeakoulu (käyttökokemus ja käyttöliittymämuotoilu)
Hakijoita / aloituspaikka: 54/20 = 2,7

5. LAB-ammattikorkeakoulu (palvelumuotoilu)
Hakijoita / aloituspaikka: 51/20 = 2,55

Kuva: Sanna Henttonen, LAB-ammattikorkeakoulu

Muoti

Muodin opiskelupaikoista käytiin selkeästi isointa kilpailua Aalto-yliopistossa. LAB-ammattikorkeakoulussa hakijoita per aloituspaikka oli sen sijaan tästä noin neljäsosa.

Eniten kilpailua:

1. Aalto-yliopisto
Hakijoita / aloituspaikka: 216/14 = 15,43

2. Metropolia-ammattikorkeakoulu (vestonomi, vaatetusala)
Hakijoita / aloituspaikka: 168/22 = 7,64

3. Lapin yliopisto (muoti, tekstiilitaide ja materiaalitutkimus)
Hakijoita / aloituspaikka: 105/22 = 4,77

4. LAB-ammattikorkeakoulu (puettava muotoilu)
Hakijoita / aloituspaikka: 78/20 = 3,9

Kuvataidekasvatus

Kuvataidekasvatusta voi opiskella Aalto-yliopistossa ja Lapin yliopistossa, ja näistä Aalto-yliopisto oli viime vuonna selkeästi kilpaillumpi. Lapin yliopistossa hakijoita aloituspaikkaa kohden olikin lähes puolet vähemmän.

Eniten kilpailua:

1. Aalto-yliopisto
Hakijoita / aloituspaikka: 285/19 = 15

2. Lapin yliopisto
Hakijoita / aloituspaikka: 225/26 = 8,65

Kuvataide

Kuvataiteen opinnoissa Turun ammattikorkeakoulu nousee selkeäksi ykköseksi kilpailun määrässä (yli 19 hakijaa aloituspaikkaa kohden). LAB-ammattikorkeakoulussa ja Lapin ammattikorkeakouluissa kuvataidetta oli verrattain helppo päästä opiskelemaan (2-4 hakijaa per aloituspaikka).

Eniten kilpailua:

1. Turun ammattikorkeakoulu
Hakijoita / aloituspaikka: 393/20 = 19,65

2. LAB-ammattikorkeakoulu
Hakijoita / aloituspaikka: 129/34 = 3,79

3. Lapin ammattikorkeakoulu
Hakijoita / aloituspaikka: 66/25 = 2,64

Minkälaisilla töillä menestyy pääsykokeissa?


Luovien alojen pääsykokeille on tavallista, että samantyyppiset pääsykoetehtävät toistuvat vuosittain pienellä twistillä. Kaikki Teho-Opiston kurssitehtävät onkin kehitetty aikaisempien vuosien ennakko-ja pääsykoetehtävien pohjalta. Tekemällä kaikki tehtävät, saat vankan rutiinin pääsykokeisiin ja opit ymmärtämään mitä eri alojen pääsykoetehtävissä haetaan.

Rutiinin ja tekemisen lisäksi saat kursseilla korvaamatonta henkilökohtaista ohjausta ja ammattilaisten kommentteja oman tekemisen kehittämiseksi. Maksimoi mahdollisuutesi onnistua pääsykokeissa ilmoittautumalla kurssillemme!